You are here: / / Keskinäinen testamentti ja ositus

Keskinäinen testamentti ja ositus

Tässä artikkelissa käsittelemme aviopuolisoiden keskinäistä testamenttia, ositusta, perinnönjakoa – sekä lapsien vaikutusta ositukseen ja perinnönjakoon.

Artikkeli koostuu esimerkeistä, joiden tarkoituksena on havainnollistaa eri vaihtoehtoja sekä niiden merkitystä käytännön tilanteisiin.

Miitan varat ja velat

Aviopuoliso Miitan varat:

  • Käyttötilillä 2300 euroa
  • Säästöt ja sijoitukset 5500 euroa
  • Puolikas yhteisestä omakotitalosta (1/2 arvo) 125 000 euroa
  • Sukumökki, jota ei ole testamentissa määrätty avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi 100 000 euroa

Varat yhteensä 232 800 euroa.

Miitan velat:

  • Luottokorttivelka 1200 euroa
  • Osuus (1/2) jäljellä olevasta asuntolainasta 12 000 euroa

Velat yhteensä 13 200

Säästö:

Varat  232 800 euroa

Velat 13 200 euroa

Säästö (varat – velat) = 219 600 euroa.

Markon varat ja velat

Aviopuoliso Markon varat:

  • Käyttötilillä 4 100 euroa
  • Säästöt ja sijoitukset 18 300 euroa
  • Puolikas yhteisestä omakotitalosta (1/2) 125 000 euroa
  • Henkilöauto 19 000 euroa

Varat yhteensä 166 400 euroa.

Markon velat:

  • Luottokorttivelka 2 700 euroa
  • Osuus (1/2) jäljellä olevasta asuntolainasta 12 000 euroa
  • Autolaina 9 500 euroa

Velat yhteensä 24 200 euroa.

Säästö:

Varat 166 400 euroa

Velat 24 200 euroa

Säästö (varat – velat) = 142 200 euroa.

Osituslaskelma

Ositus suoritetaan aina, kun avioliitto päättyy. Avioliitto päättyy aina – joko toisen puolison kuolemaan tai avioeroon.

Miitan ja Markon tapauksessa osituslaskelma olisi seuraavanlainen.

Osituslaskelma

Miitan säästö 219 600 e + Markon säästö 142 200 e = 361 800 euroa.

Puolisoiden yhteenlaskettu säästö jaetaan puoliksi:

361 800 euroa ÷ 2 = 180 900 euroa.

Tätä summaa kutsutaan avio-osaksi. Lähtökohtaisesti kummallakin puolisolla on oikeus yhtä suureen avio-osaan.

Tasingon laskeminen:

Miitan säästö (koska Miitan säästö on suurempi) 219 600 euroa – avio-osa 180 900 euroa = 38 700 euroa.

Koska Miitan säästö on Markon säästöä suurempi, Miitta on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan Markolle tasinkoa 38 700 euroa.

Osituksen lopputulos:

  • Miitalle jää 180 900 euroa.
  • Markolle jää 180 900 euroa.

Huomio: Jos ositus toimitetaan puolison kuoleman johdosta, lopputulokseen vaikuttaa lesken tasinkoprivilegi. Jos Miitta on leski, hänellä on oikeus kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa Markon perillisille. Eli jos leski on enemmän omistava puoliso, hänen ei ole pakko suorittaa tasinkoa kuolinpesälle. Jos taas Marko on leski, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus saada 38 700 euroa tasinkoa Miitan kuolinpesästä.

Miten avioehto vaikuttaa ositukseen? Lue täältä!

Katso juristin kanssa, mitkä asiakirjat sopivat parhaiten teidän tarpeeseen

Varaa perintösuunnittelu

Mitä tapahtuu, kun toinen puolisoista kuolee?

Puolison kuoltua tehdään:

  1. Perukirja (jossa selvitetään vainajan ja lesken varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat). Perukirja toimii myös perintöveroilmoituksena.
  2. Ositus/ kuolinpesän ositus (jossa tehdään edelläkin käyty osituslaskelma)
  3. Perinnönjako (jossa perillisille ja testamentinsaajille jaetaan koko omaisuus tai loppu omaisuus, jota osituksesta on jäänyt)

Ositus ja perinnönjako tehdään yleensä samalla sopimuksella.

Osituslaskelmasta selviää, että Miitan ja Markon yhteenlaskettu säästö on 361 800 euroa ja kummankin laskennallinen avio-osa 180 900 euroa.

Puolison kuollessa on kuitenkin merkitystä sillä, kumpi puolisoista kuolee ensin.

Esimerkki 1: Miitta kuolee ensin

Miitta on puolisoista varakkaampi. Kun Miitta kuolee, Markolla on oikeus saada Miitan kuolinpesästä tasinkoa 38 700 euroa.

  • Markon oma säästö 142 200 euroa
  • Markon saama tasinko 38 700 euroa
  • Markolle jää osituksen jälkeen 180 900 euroa
  • Miitan kuolinpesään jää 180 900 euroa

Jos Miitta ei ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa perivät hänen kaksi lastaan. Kumpikin lapsi perii 90 450 euroa.

Marko ei siis saa tasingon lisäksi mitään perintönä Miitalta.

Tätä voi muuttaa testamentilla, jossa esim. määrätään, että eloon jäävä puoliso saa ensimmäisen kuollessa jotain.

Esimerkki 2: Marko kuolee ensin

Tällä kertaa tilanne on erilainen, sillä leskeksi jäävä Miitta on puolisoista varakkaampi.

Leskellä on erityinen oikeus olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona ensin kuolleen puolison perillisille. Tätä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi.

Miitta voi siis pitää oman 219 600 euron omaisuutensa, vaikka puolisoiden laskennallinen avio-osa olisi 180 900 euroa.

Jos Miitta käyttää tätä oikeutta:

  • Miitta pitää oman säästönsä 219 600 euroa
  • Markon kuolinpesään jää 142 200 euroa
  • Markon kumpikin lapsi perii 71 100 euroa

Miitta ei saa Markolta tasinkoa eikä perintöä.

Tätä voi muuttaa testamentilla, jossa esim. määrätään, että eloon jäävä puoliso saa ensimmäisen kuollessa jotain.

Miksi tällä on merkitystä?

Vaikka puolisoilla olisi avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, se ei tarkoita, että leski automaattisesti saisi omaisuutta puolisonsa kuollessa.

Kuten Miitan ja Markon esimerkki osoittaa, lopputulos riippuu siitä, kumpi puolisoista kuolee ensin ja miten varallisuus on jakautunut puolisoiden kesken.

Huomionarvoista on tietysti se, että harvemmin tiedetään, kumpi kuolee ensin. Siksi tilanteeseen on hyvä varautua testamentilla.

Lisäksi avioliitto ei automaattisesti tarkoita sitä, että puolisot perisivät toisensa. Jos vainajalla on lapsia, leski ei lähtökohtaisesti peri puolisoaan ilman testamenttia. Jos aviopuolisoilla ei ole lapsia, silloin puolisot perivät toisensa.

Miten avioehto vaikuttaa ositukseen ja perintöön? Lue täältä!

Keskinäinen testamentti ja perintövero – kuinka paljon testamentilla voi säästää?

Suosittelemme seuraavia palveluita:

Testamentti ja juristin neuvonta Testamentin tarkastus Testamentti Edunvalvonta­valtuutus ja juristin neuvonta Edunvalvonta­valtuutus Avoehto Omaisuuden erottelu Sopimus avoeron varalta

Lue myös

Avioehto ja perintö – näin suojaat omaisuuden omille lapsille tai suvulle

Avioehto ja perintö kulkevat tiiviisti käsi kädessä, kun puhutaan omaisuuden suojaamisesta. Avioehdolla on vaikutus omaisuuden jakoon.
Lue lisää

Avioero: Mitä pitää tehdä?

Avioero on elämänmuutos, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista toimintaa. Mitä pitää tehdä ja miten?
Lue lisää

Vältä riitaisa avioero – tee avioehto

Juridisesta vinkkelistä on monia tapoja välttää riitaisa avioero. Tässä artikkelissa muutamia vinkkejä.
Lue lisää

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat saavat juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta.

Lakihelppi Oy
3264049-1
Asiakaspalvelu: 044 123 100
info@lakihelppi.com

Juristimme palvelevat:
ma-pe klo 9.00-17.00

Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet tilaukset käsitellään seuraavan arkipäivän aikana.

Palvelut yksityisasiakkaille

Palvelut yritysasiakkaille

Hyödyllistä luettavaa

Kirjaudu Lakihelpin asiointialustalle

Perunkirjoitus vs. perukirja – mitä eroa näillä on?Miten avioehto vaikuttaa ositukseen ja perintöön?