You are here: / / Perunkirjoitus vs. perukirja – mitä eroa näillä on?

Perunkirjoitus vs. perukirja – mitä eroa näillä on?

Perunkirjoitus ja perukirja eivät tarkoita samaa asiaa. Yksinkertaisesti sanottuna perunkirjoitus on toimitus eli prosessi, jossa vainajan taloudellinen tilanne ja kuolinpesän osakkaat selvitetään mm. perintöverotusta varten. Lisäksi perunkirjoitus käsittää perunkirjoitustilaisuuden, jossa perukirja käydään läpi. Perukirja puolestaan on perunkirjoituksen tuloksena valmistuva asiakirja.

Ero on siis tämä:

  • Perunkirjoitus = tapahtuma, prosessi sekä tilaisuus
  • Perukirja = juridinen asiakirja asiakirja

Perunkirjoitus on toimitettava pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Valmis perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Mitä perunkirjoitus tarkoittaa?

Perunkirjoitus toimitetaan henkilön kuoleman jälkeen. Sen tarkoituksena on selvittää muun muassa:

  • ketkä ovat kuolinpesän osakkaita
  • mitä omaisuutta vainajalla oli
  • mitä velkoja vainajalla oli
  • mikä omaisuuden arvo oli kuolinhetkellä
  • oliko vainajalla testamenttia
  • oliko vainaja avioliitossa ja liittyykö tilanteeseen avio-oikeuteen vaikuttavia asiakirjoja.

Perunkirjoitus on siis laajempi kokonaisuus kuin pelkkä asiakirjan kirjoittaminen. Ennen perunkirjoitusta tarvitaan tyypillisesti tietoja esimerkiksi vainajan sukulaisuussuhteista, pankkivaroista, veloista, asunnoista, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta.

Perunkirjoituksen yhteydessä laaditaan perukirja.

Mikä perukirja on?

Perukirja on perunkirjoituksessa laadittava virallinen asiakirja, johon kootaan tiedot vainajan varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.

Perukirjalla on useita tehtäviä. Se toimii muun muassa:

  • kuolinpesän omaisuus- ja velkaluettelona
  • selvityksenä kuolinpesän osakkaista
  • perintöverotuksen perusteena
  • asiakirjana, jota tarvitaan myöhemmin monissa kuolinpesän asioissa.

Perukirjan tietojen perusteella Verohallinto toimittaa perillisten perintöverotuksen. Perukirjaa voidaan tarvita myöhemmin myös esimerkiksi pankissa ja muiden kuolinpesän asioiden hoitamisessa.

Onko perukirja ja perunkirjoitus siis sama asia?

Ei ole.

Hyvä tapa muistaa ero on ajatella asia näin:

Perunkirjoitus tehdään – perukirja laaditaan.

Perunkirjoitus tarkoittaa koko toimitusta ja siihen liittyvää selvitystyötä. Perukirja on tämän työn lopputuloksena syntyvä asiakirja.

Arkikielessä termejä käytetään joskus toistensa synonyymeina. Saatetaan esimerkiksi sanoa, että “pitäisi tehdä perunkirjoitus” tai “pitäisi tehdä perukirja”, vaikka käytännössä tarkoitetaan koko perunkirjoitusprosessin hoitamista.

Juridisesti kyse on kuitenkin kahdesta eri asiasta.

Milloin perunkirjoitus pitää tehdä?

Perunkirjoitus pitää pääsääntöisesti toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Jos kolmen kuukauden määräaika ei riitä, Verohallinnolta voidaan hakea lisäaikaa. Lisäaikaa pitää hakea määräajan kuluessa ja siihen tarvitaan perusteltu syy.

Perunkirjoituksen jälkeen perukirja pitää toimittaa Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa.

Esimerkki

Jos henkilö kuolee 1. tammikuuta:

  • perunkirjoitus pitäisi normaalisti järjestää viimeistään 1. huhtikuuta
  • jos perunkirjoitus pidetään esimerkiksi 15. maaliskuuta, perukirja pitää toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Pitääkö perukirja tehdä aina?

Kyllä. Perukirja pitää tehdä lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen, vaikka vainajalla ei olisi ollut merkittävää omaisuutta.

Perukirja tarvitaan myös silloin, jos vainajalta jäi enemmän velkoja kuin omaisuutta.

Perunkirjoituksen tarkoituksena ei siis ole ainoastaan selvittää jaettavan perinnön määrää. Sen avulla selvitetään kuolinpesän kokonaistilanne ja osakkaat.

Mitä tietoja perukirjaan merkitään?

Perukirjaan merkitään tilanteesta riippuen esimerkiksi:

  • vainajan henkilötiedot
  • kuolinpesän osakkaat
  • testamentinsaajat
  • lesken tiedot
  • vainajan varat ja niiden arvot
  • vainajan velat
  • mahdollisen lesken varat ja velat
  • tieto avio-oikeudesta tai sen poissulkemisesta
  • testamenttia koskevat tiedot
  • perunkirjoituksessa läsnä olleet henkilöt.

Perintökaari määrittelee tarkemmin, mitä tietoja perukirjaan tulee sisällyttää. Esimerkiksi pesän varat ja velat merkitään lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne olivat henkilön kuolinhetkellä.

Kuka tekee perukirjan?

Perukirjassa tulee aina huomioitavaksi juridisia ja verotuksellisia kysymyksiä, jotka nousevat esiin perintövero laskun yhteydessä tai, kun asioita koitetaan hoitaa pankin tai viranomaisten kanssa. Tämän vuoksi on aina hyvä käyttää juristi.

Erityistä huolellisuutta voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun kuolinpesässä on:

  • asuntoja tai kiinteistöjä
  • yritysomaisuutta
  • testamentti
  • avioehto
  • useita perillisiä
  • alaikäisiä osakkaita
  • ennakkoperintöjä tai lahjoja
  • epäselvyyksiä omaisuuden omistuksesta
  • kansainvälisiä liittymiä
  • erimielisyyksiä osakkaiden välillä.

Perukirjan tietoja käytetään myöhemmin myös perintöverotuksessa ja kuolinpesän jatkotoimissa, joten tietojen oikeellisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Ketkä osallistuvat perunkirjoitukseen?

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa käytännössä usein vainajan puoliso, lapsi tai muu henkilö, joka tuntee vainajan taloudellisen tilanteen parhaiten.

Kuolinpesän osakkaille sekä tietyille muille henkilöille on ilmoitettava perunkirjoituksen ajasta ja paikasta hyvissä ajoin. Perukirjaan merkitään myös tieto siitä, ketkä olivat perunkirjoituksessa läsnä.

Perunkirjoitukseen liittyvät lisäksi pesänilmoittaja sekä kaksi uskottua miestä. Pesän ilmoittaja antaa tiedot kuolinpesän tilanteesta, ja uskotut miehet merkitsevät perukirjaan todistuksen tietojen ja omaisuuden arvioinnin asianmukaisuudesta. Uskottuina miehinä toimii usein esim. lakitoimiston edustajat, jotka laativat perukirjan.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoitus ei vielä tarkoita sitä, että vainajan omaisuus olisi jaettu perillisille.

Tyypillisesti prosessi etenee näin:

Kuolema → tarvittavien tietojen ja asiakirjojen kerääminen → perunkirjoitus → perukirja → mahdollinen ositus ja perinnönjako (sopimus) → omaisuuden jako.

Perukirjan laatiminen on siis yksi keskeisistä vaiheista kuolinpesän selvittämisessä, mutta se ei ole sama asia kuin perinnönjako.

Jos perunkirjoituksen jälkeen huomataan esimerkiksi uusia varoja tai velkoja, tilanteessa voidaan joutua laatimaan täydennys- tai oikaisuperukirja.

Perunkirjoitus ja perukirja – tärkeimmät erot

PerunkirjoitusPerukirja
Prosessi / toimitus ja tilaisuusAsiakirja
Tehdään henkilön kuoleman jälkeenLaaditaan perunkirjoituksen yhteydessä
Selvitetään kuolinpesän osakkaat, varat ja velatTiedot kirjataan perukirjaan
Toimitettava yleensä 3 kk kuluessa kuolemastaToimitettava Verohallinnolle 1 kk kuluessa perunkirjoituksesta
Edeltää kuolinpesän myöhempiä vaiheitaToimii mm. perintöverotuksen perusteena

Tarvitsetko apua perunkirjoitukseen tai perukirjan laatimiseen?

Läheisen kuolemaan liittyy paljon hoidettavia asioita, eikä juridisten yksityiskohtien selvittämisen tarvitse jäädä omaisten vastuulle.

Lakihelppi auttaa perunkirjoituksen ja perukirjan laatimisessa helposti ja selkeästi. Saat asiantuntijan avun tarvittavien tietojen kokoamiseen ja perukirjan laatimiseen, jotta kuolinpesän asiat voidaan viedä asianmukaisesti eteenpäin.

Kysy tarjous perukirjasta

Pyydä tarjous tästä

Tarjous ei sido ostamaan

Kysy tarjous perunkirjoituksesta

Pyydä tarjous tästä

Tarjous ei sido ostamaan

Usein kysyttyä perunkirjoituksesta ja perukirjasta

Perunkirjoitus on henkilön kuoleman jälkeen toimitettava prosessi, jossa selvitetään kuolinpesän osakkaat, varat ja velat. Perukirja on perunkirjoituksen yhteydessä laadittava asiakirja, johon nämä tiedot kirjataan.

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolemantapauksen jälkeen. Se tehdään yleensä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Kyllä. Perukirja pitää laatia myös silloin, jos vainajalla ei ollut omaisuutta tai hänellä oli enemmän velkaa kuin omaisuutta.

Perukirjan voi tehdä itse. Sen laatimisessa on kuitenkin tärkeää huomioida perukirjan lakisääteiset sisältövaatimukset, perintöverotukseen vaikuttavat tiedot sekä se, miten ja mitkä asiat perukirjaan on kirjattava, jotta asiat sujuvat mutkitta pankkien ja viranomaisten kanssa.

Perukirja pitää toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Ei. Perukirja laaditaan perunkirjoituksen yhteydessä ennen perinnönjakoa. Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus puolestaan jaetaan perillisille.

Virallinen ja suositeltava termi on perukirja. Sana perunkirja esiintyy joskus arkikielessä, mutta Verohallinnon verotussanastossa sitä pidetään ei-suositettavana synonyymina.

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat saavat juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta.

Lakihelppi Oy
3264049-1
Asiakaspalvelu: 044 123 100
info@lakihelppi.com

Juristimme palvelevat:
ma-pe klo 9.00-17.00

Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet tilaukset käsitellään seuraavan arkipäivän aikana.

Palvelut yksityisasiakkaille

Palvelut yritysasiakkaille

Hyödyllistä luettavaa

Kirjaudu Lakihelpin asiointialustalle

Usein kysyttyä osituksesta avioeron jälkeen