Perinnön jakaminen perinnönsaajille ja lakiosa
Artikkelin luettuasi tiedät:
- Paljonko lakiosa on
- Perintö avioliitossa
- Perinnön määräytyminen ulosotossa
Perinnön jakaminen perinnönsaajille
Perinnön jakaminen tarkoittaa perinnönjaon toteuttamista, jossa vainajan jälkeen jääneet varat jaetaan perinnönsaajien kesken. Perinnönjako voidaan tehdä, kun
- perunkirjoitus on tehty
- kuolinpesän velat on maksettu
- ositus on tehty
- mahdolliset legaatit on maksettu (legaateista määrätään testamentissa)
Perinnön ositus toteutetaan perinnönjaolla, jossa perinnön saajat sopivat keskenään, miten vainajan jäämistö jaetaan. Perinnönjaon yhteydessä määritellään, millä periaatteella perintö jaetaan ja mitkä omaisuuskohteet kuuluvat kenellekin perinnönsaajalle.
Jos perinnön saajat eivät pysty sopimaan keskenään perinnönjaosta, voidaan asia ratkaista tuomioistuimen kautta. Tällöin asiaa selvittämään tulee pesänjakaja ja tuomioistuin vahvistaa jakamisen.
Perinnön jakaminen voi olla monimutkainen prosessi, joka vaatii asiantuntemusta ja huolellista suunnittelua. Perinnönjakoon liittyy monia juridisia ja verotuksellisia kysymyksiä, jotka tulee ottaa huomioon osituksen suunnittelussa. Tästä syystä on suositeltavaa hakea ammattilaisen apua perinnön jakamisen toteuttamiseen.
Paljonko lakiosa on?
Perinnön lakiosalla tarkoitetaan sitä osuutta perinnöstä, jonka laki oikeuttaa rintaperillisen tai rintaperilliset saamaan (lapset tai hänen jälkeläisensä), vaikka perittävä olisi määrännyt perinnöstään toisin testamentissaan. Perinnön lakiosaa ei siis voi poistaa testamentilla.
Suomessa perinnön lakiosan määrä on puolet siitä omaisuudesta, jonka rintaperillinen olisi saanut, jos testamenttia ei olisi ollut.
Esim 1. Taijalla on kaksi lasta, Mika ja Maiju. Taija määrää testamentilla koko omaisuutensa vain Mikalle. Maijulla on testamentista huolimatta oikeus lakiosaan, jota hän voi halutessaan vaatia. Taijan omaisuus hänen kuoltuaan on 100 000 euroa. Maijun osuus äitinsä omaisuudesta olisi ilman testamenttia ollut puolet eli 50 000 euroa, josta lakiosan suuruus on puolet eli 25 000 euroa.
Esim 2. Mikalla on kaksi lasta, Myrsky ja Usva. Mika määrää testamentilla koko omaisuutensa syöpäsäätiölle. Myrskyllä ja Usvalla on molemmilla oikeus lakiosaan, jonka määrä on puolet siitä Mikan omaisuudesta, jonka he olisivat saaneet, jos testamenttia ei olisi ollut olemassa (koska lapsia on kaksi, osuus on 50/50 ja puolet siitä on 25%). Myrsky ei halua lakiosaansa, mutta Usva haluaa. Myrsky ilmoittaa, että hän hyväksyy testamentin eikä vaadi lakiosaansa, jolloin hänen 25% osuutensa menee syöpäsäätiölle. Usva ilmoittaa vaativansa lakiosansa, jolloin hän saa 25% Mikan omaisuudesta lakiosana.
Huom! Jos testamentti loukkaa rintaperillisten perintöoikeutta, täytyy testamentti antaa tiedoksi rintaperillisille, jotka ilmoittavat, vaativatko he lakiosaansa vai eivät.
On huomattava, että lakiosan määräytymiseen vaikuttavat myös perhe- ja perintöoikeudelliset säännökset, kuten esimerkiksi avioehtosopimus, ositus sekä perinnönjako- tai lahjakirja, joiden sisältöä tulee tarkastella lakiosan määrää laskettaessa.
Perintö avioliitossa
Usein luullaan, että puoliso perii automaattisesti puolet kuolleen puolisonsa omaisuudesta. Tämä ei kuitenkaan pidä Suomessa paikkaansa. Jos puoliso tai puolisot haluavat, että toinen puoliso perii jotain omaisuutta toisen kuoltua, tästä täytyy määrätä testamentissa.
Aviopuolisoilla voi olla avio-oikeuteen perustuva saatava, joka toteutetaan jäämistöosituksessa toisen kuoltua. Toinen puoliso voi siis saada kuolinpesästä tasausta eli tasinkoa, mutta vain, mikäli kuollut puoliso oli varakkaampi, kuin eloonjäänyt puoliso. Katso lisää osituksesta täältä.
Huomioi siis, että ainut tapa varmistua puolison perintöoikeudesta on tekemällä testamentti (osituksen kautta mahdollisesti tuleva tasinko ei ole perintö-, vaan avio-oikeutta)!
Perintö avoliitossa
Perintö avoliitossa ei ole myöskään suojattu. Avoliitossa ei ole olemassa automaattista oikeutta toisen omaisuuteen. Avopuolisot eivät myöskään voi periä toisiaan (ellei tästä ole määrätty testamentilla).
Jos avoliitossa elävän henkilön puoliso kuolee, hänen omaisuutensa siirtyy hänen perillisilleen. Avopuolisolle ei siis koskaan periydy toisen omaisuutta, vaikka olisikin elänyt tämän kanssa pitkään. Jos siis haluaa, että avopuoliso perii toiselta jotain, täytyy siitä määrätä testamentissa.
Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos toinen avopuolisoista haluaa jättää omaisuuttaan toiselle osapuolelle. Tällaisessa tapauksessa on suositeltavaa laatia testamentti, jossa määrätään omaisuuden kohtalosta toisen osapuolen kuoleman jälkeen.
On myös hyvä huomioida, että avoliitossa elävillä henkilöillä ei ole samanlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kuin aviopuolisoilla. Tämä voi vaikuttaa perintöasioihin esimerkiksi silloin, kun toinen avopuolisoista on kuolinpesän hoitaja. Avopuolisolla ei ole automaattista oikeutta hoitaa kuolinpesää tai saada palkkiota pesän hoitamisesta, kuten aviopuolisolla on.
Perinnön määräytyminen ulosotossa
Usein luullaan, että puoliso perii automaattisesti puolet kuolleen puolisonsa omaisuudesta. Tämä ei kuitenkaan pidä Suomessa paikkaansa. Jos puoliso tai puolisot haluavat, että toinen puoliso perii jotain omaisuutta toisen kuoltua, tästä täytyy määrätä testamentissa.
Aviopuolisoilla voi olla avio-oikeuteen perustuva saatava, joka toteutetaan jäämistöosituksessa toisen kuoltua. Toinen puoliso voi siis saada kuolinpesästä tasausta eli tasinkoa, mutta vain, mikäli kuollut puoliso oli varakkaampi, kuin eloonjäänyt puoliso. Katso lisää osituksesta täältä.
Huomioi siis, että ainut tapa varmistua puolison perintöoikeudesta on tekemällä testamentti (osituksen kautta mahdollisesti tuleva tasinko ei ole perintö-, vaan avio-oikeutta)!
Perintö avoliitossa
Perintö avoliitossa ei ole myöskään suojattu. Avoliitossa ei ole olemassa automaattista oikeutta toisen omaisuuteen. Avopuolisot eivät myöskään voi periä toisiaan (ellei tästä ole määrätty testamentilla).
Jos avoliitossa elävän henkilön puoliso kuolee, hänen omaisuutensa siirtyy hänen perillisilleen. Avopuolisolle ei siis koskaan periydy toisen omaisuutta, vaikka olisikin elänyt tämän kanssa pitkään. Jos siis haluaa, että avopuoliso perii toiselta jotain, täytyy siitä määrätä testamentissa.
Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos toinen avopuolisoista haluaa jättää omaisuuttaan toiselle osapuolelle. Tällaisessa tapauksessa on suositeltavaa laatia testamentti, jossa määrätään omaisuuden kohtalosta toisen osapuolen kuoleman jälkeen.
On myös hyvä huomioida, että avoliitossa elävillä henkilöillä ei ole samanlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kuin aviopuolisoilla. Tämä voi vaikuttaa perintöasioihin esimerkiksi silloin, kun toinen avopuolisoista on kuolinpesän hoitaja. Avopuolisolla ei ole automaattista oikeutta hoitaa kuolinpesää tai saada palkkiota pesän hoitamisesta, kuten aviopuolisolla on.
Lakihelppi vs Muut
 | Lakitoimistot | Sopimuskoneet | |
|---|---|---|---|
| Nopeus – Avun voi saada minuuteissa | |||
| Voit hoitaa lakiasiat etänä | |||
| Ilman ajanvarausta | |||
| Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat | |||
| Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa | |||
| Helppo lähestyä | |||
| Helppokäyttöisyys |
Etkö löytänyt etsimääsi palvelua tai etkö tiedä mitä tarvitset?
Kerro meille ongelmasi ja juristimme vastaa sinulle tarjouspyynnöllä!
Yhteistyössä
Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat voivat saada juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta. Palvelu yhdistää asiakkaan hänen tarpeisiinsa sopivaan juristiin, jotta asiakkaan ei tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa lakiavun etsimiseen.