You are here: / / Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti (ja avioehto)

Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti ja avioehto

Tässä artikkelissa pureudutaan muihin juridisiin asiakirjoihin, joilla on vaikutusta keskinäiseen testamenttiin (ja joihin keskinäinen testamentti vaikuttaa). Juristimme kertoo myös, miten avioehto sekä keskinäinen testamentti eroavat toisistaan ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Selvitämme myös, mitä keskinäiseen testamenttiin kannattaa kirjoittaa ja annamme esimerkkejä erilaisista keskinäisistä testamenteista.

Keskinäinen testamentti ja avioehto täydentävät toisiaan, mutta niillä on eri tarkoitus. Avioehto määrittää puolisoiden varallisuussuhteet, kun taas testamentti ohjaa omaisuuden siirtymistä kuoleman jälkeen. Asiakirjojen yhteensopivuus on tärkeää, jotta lopputulos vastaa puolisoiden tahtoa. Ristiriidat voivat johtaa yllättäviin seurauksiin.

Artikkelin luettuasi tiedät:

  • Avioehdon ja testamentin eron
  • Kannattaako tehdä sekä testamentti että avioehto?
  • Miten avioehto vaikuttaa testamenttiin?
  • Miten avioehto vaikuttaa keskinäiseen testamenttiin?
  • Mitä asioita testamenttiin kannattaa laittaa
  • Esimerkkejä keskinäisistä testamenteista
  • Mitä keskinäisistä testamenteista pitää tietää

“Keskinäisen testamentin ja avioehdon ero on tärkeää ymmärtää, sillä näillä kahdella eri asiakirjalla määrätään täysin eri asioista. Tästä syystä tahdostaan kannattaa keskustella juristin kanssa, jonka tehtävänä on tarjota tahdon toteuttamiseen oikeat ratkaisut“

Artikkelin kirjoittaja:
Katariina Ruuskanen, Juristi & Lakihelpin perustajaosakas, Linkedin

Avioehto ja testamentti

Avioehdon ja testamentin ero =

 Avioehdolla sekä testamentilla voidaan molemmilla määrätä puolisoiden omaisuudesta. Ne ovat kuitenkin keskenään erilaisia asiakirjoja:

Avioehdolla määrätään siitä, onko toisella puolisolla avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, kun A) toinen puolisoista kuolee tai B) liitto päättyy avioeroon.

  • Avioehdolla ei siis määrätä toisen puolison koko omaisuudesta, vaan käytännössä siitä, onko vähemmän omistavalla puolisolla oikeutta saada enemmän tasausta avioliiton päättyessä.
  • Huom! Tasauksen määrä ei ole Suomessa puolta puolison omaisuudesta, vaan se lasketaan osituksessa tietyn kaavan mukaisesti. Katso esimerkki laskelmasta täältä!
  • Huom! Siirtyvä tasaus on aina verovapaata.

Keskinäisellä testamentilla puolestaan määrätään siitä, miten puolisoiden omaisuus jaetaan, kun toinen puolisoista kuolee (koska testamentti on ainut asiakirja, jolla voidaan määrätä siitä, mitä omaisuudella kuoleman jälkeen tapahtuu).

  • Keskinäinen testamentti on siis ainut asiakirja, jolla voidaan varmistaa se, että leski perii jotain ensiksi kuolleelta puolisolta.

Katso myös muut keskinäistä testamenttia käsittelevät artikkelimme:

Haluatko laatia testamentin?

Laadi testamentti tästä!

Vain 199 €

Haluatko kysyä testamentista?

Tilaa juristin neuvonta

Vain 119 €

Kannattaako tehdä sekä testamentti että avioehto?

Riippuu puolisoiden tahdosta.

Tässä pari esimerkkitilannetta:

  1. Kuten edellä todettiin, avio-oikeuden nojalla siirtyvä tasaus on aina verovapaata. Jos puolisot esimerkiksi haluavat siirtää toiselle mahdollisimman paljon omaisuutta toisen kuoltua, voi avioehto olla järkevää jättää tekemättä (tai tehdä se esimerkiksi siten, että kuoleman tilanteessa avio-oikeus on, mutta erossa ei) ja tehdä sen lisäksi testamentti, jolla loput testamentataan leskelle. Jos perittävällä on lapsia, heille siirtyy lain nojalla joka tapauksessa vähintään lakiosa.
    • Huomionarvoista on toki se, että verovapaata tasinko tulee suoritettavaksi vain siltä taholta, joka omistaa enemmän.
  1. Jos puolisot haluavat siirtää omaisuuden lapsilleen tai muulle taholle, mutta jättää toisilleen jotain tai tietyn osuuden, voi avioehto olla järkevää jättää tekemättä (tai tehdä se esimerkiksi siten, että kuoleman tilanteessa avio-oikeus on, mutta erossa ei), koska verovapaa tasinko voi tulla suoritettavaksi päältäpäin. Testamentilla puolestaan määrätään siitä, kenelle loppu omaisuus menee perintönä.
  2. Jos puolisot haluavat siirtää koko omaisuutensa lapsilleen tai muulle, voi olla kannattavaa tehdä avioehto siten, että ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Näin tasinkoa ei suoriteta, vaan tämäkin osuus siirtyy sille taholle, kenelle se on testamentissa määrätty.
  3. Jos puolisot haluavat, että leski saa vain hallintaoikeuden yhteiseen kotiin, voidaan tästä määrätä testamentissa (vaikka lain nojalla aviopuoliso saa aina hallintaoikeuden yhteiseen kotiin). Leski saa luonnollisesti pitää aina oman omaisuutensa (esimerkiksi 50% yhteisestä kodista, jos omistus siihen on puoliksi). Testamentilla voidaan hallintaoikeuden lisäksi tehdä muitakin määräyksiä, esimerkiksi varmistaa omaisuuden siirtyminen lapsille tai muulle taholle.
    • Jos puolisoilla on poissulkeva avioehto, siirtyy omistusoikeus kokonaan siten, kuin testamentissa on määrätty eikä leskelle siirry mitään
    • Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, saa leski hallintaoikeuden lisäksi myös verovapaan tasauksen, jos hän on vähemmän omistava osapuoli

Haluatko kartoittaa juristin kanssa miten ja mitä asiakirjoja sinun tulisi laatia, jotta tahtosi tai tahtonne toteutuisi?

Varaa puhelinaika juristille tästä!

Jopa 10 minuutissa!

Miten avioehto vaikuttaa testamenttiin?

Jos avioliitto päättyy toisen kuolemaan, silloin nämä kaksi asiakirjaa vaikuttavat suuresti siihen, miten kuolleen puolison omaisuus jaetaan.

Avioehto vaikuttaa ensinnäkin siihen, onko leski kuolinpesän osakas. Jos aviopuolisoilla on täysin poissulkeva avioehto, ei leski ole kuolinpesän osakas. Jos puolisoilla taas ei ole avioehtoa tai jos heillä on osittainen avioehto (jolloin puolisoilla on avio-oikeus toistensa koko tai tiettyyn omaisuuteen), silloin leski on kuolinpesän osakas.

Avioehto otetaan huomioon perunkirjoituksessa. Ennen kuin mitään perintöä voidaan jakaa, suoritetaan omaisuuden ositus. Ositus tehdään aina, jos puolisoilla on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen (joko täysi tai osittainen) –> tämä kaikki tehdään siis avioehdon mukaisesti. Osituksessa katsotaan, siirtyykö enemmän omistavalta vähemmän omistavalle tasinkoa. Usein perukirjaan tehdään osituksesta jo laskennallinen ositus verottajaa varten, koska siirtyvä tasinko on perintöverosta vapaata.

Tämä tasinko maksetaan aina päältäpäin velkojen suorittamisen jälkeen leskelle, jos hän haluaa ottaa tasingon vastaan. Osituksessa voi käydä myös ilmi, että leski olisi velvollinen suorittamaan tasinkoa kuolinpesälle. Tässä tilanteessa leskellä on lain mukaan oikeus kieltäytyä tasingon luovuttamisesta.

  • Jos omaisuutta kuitenkin halutaan siirtää esimerkiksi lapsille tässä kohtaa, saatetaan tasinkoa tässäkin tilanteessa luovuttaa.

Jos tasinkoa tulee suoritettavaksi kuolinpesästä leskelle (ja hän ottaa tasingon vastaan), loppu jää jaettavaksi perintönä perillisille. Avioehto ja sen olemassaolo siis vaikuttaa siihen, mitä perintönä jaetaan. Testamentti puolestaan vaikuttaa siihen, miten ja kenelle perintö jaetaan.  

Avioehto ja sen olemassaolo voi myös vaikuttaa perintöveron määrään. Samoin testamentin voi tehdä verotehokkaaksi.

Lue myös: Avioeron vaiheet

Miten avioehto vaikuttaa keskinäiseen testamenttiin?

  1. Ensin toteutetaan avio-oikeus, johon avioehto vaikuttaa:

Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eli

  • heillä ei ole avio-ehtoa, tai
  • heillä on vain osittainen avioehto (eli avio-oikeus johonkin omaisuuteen on, mutta johonkin ei, esimerkiksi avio-oikeus on muuhun omaisuuteen, paitsi sukumökkiin tai yritystoimintaan)

–> tällöin osituksessa vähemmän omistavalle voi siirtyä tasausta eli tasinkoa (joka on verovapaa saanto)

    • tasinko siis siirtyy puolisolle, ei perillisille, jolloin se esimerkiksi vähentää perintöverotettavaa määrää siltä, kuka omaisuuden saa perintönä (siitä kuka saa perinnön määrätään testamentissa)

Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eli

  • heillä on täysin poissulkeva avio-ehto

–> tällöin osituksessa leskellä ei siirry mitään, vaan kaikki menee perillisille (eli suoraan niille tai sille, kenelle omaisuuden on testamentissa määrätty menevän)

  1. Tämän jälkeen jaetaan perintö sen mukaan, mitä testamentissa siitä määrätään

Jos puolisoilla on siis keskinäinen testamentti, jossa he määräävät omaisuuden esimerkiksi toistensa hyväksi, perintö jaetaan lähtökohtaisesti sen mukaisesti.

Eli: ensin toteutetaan avioehto, jonka jälkeen loppu jaetaan testamentin mukaisesti.

Lue myös: Vältä riitaisa avioero – tee avioehto

Mitä asioita testamenttiin kannattaa laittaa?

Riippuu siitä, miten testamentintekijät haluavat, että asiat toisen kuoltua menisivät. Tähän ei siis koskaan ole yhtä vastausta, sillä testamentteja on yhtä monenlaisia kuin tekijöitäkin.

Oma toive kannattaa kertoa juristille, joka voi ohjeistaa millä asiakirjoilla ja määräyksillä haluttu tavoite voidaan toteuttaa. Pääset varaamaan soittoajan juristille tästä.

Esimerkkejä keskinäisistä testamenteista

Tässä esimerkkejä keskinäisistä testamenteista (tai siitä, mitä niillä halutaan turvata/saavuttaa):

Matti ja Maija ovat avioliitossa ja heillä on kaksi yhteistä lasta.

Esim.1: Matti ja Maija haluavat, että toisen kuoltua eloon jäävä puoliso (eli leski) saa täyden omistusoikeuden koko omaisuuteen. Aviopuolisot myös toivovat, etteivät lapset tässä kohtaa vaatisi lakiosiaan. Kun leski kuolee, periytyy koko omaisuus vasta sitten lapsille.

Esim 2. Matti ja Maija haluavat, että kumman tahansa heistä kuollessa koko omaisuuden perii heidän lapsensa, mutta lasten aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta perittyyn omaisuuteen.

Matti ja Maija ovat avoliitossa ja heillä on yksi lapsi.

Esim 3. Matti ja Maija haluavat, että toisen kuoltua avoleski saa hallintaoikeuden koko omaisuuteen ja omistusoikeus ensiksi kuolleen avopuolison omaisuuteen siirtyy lapselle. Kun avoleski kuolee, periytyy hänen omaisuutensa lapselle lain mukaisesti.

Esim 4. Matti ja Maija haluavat, että toisen kuoltua avoleski saa omistus- tai hallintaoikeuden yhteiseen kotiin ja kesämökkiin. Muilta osin omistusoikeus ensiksi kuolleen avopuolison omaisuuteen siirtyy lapselle tai lapsenlapselle. Kun avoleski kuolee, periytyy hänen omaisuutensa lapselle tai lapsenlapselle lain mukaisesti.

Matti ja Maija muodostavat uusioperheen, johon kuuluu molempien yksi oma lapsi. Matin lapsi on Elli ja Maijan lapsi on Aino.

Esim 5. Matti ja Maija haluavat, että toisen kuoltua leski saa omistusoikeuden koko omaisuuteen, mutta lesken kuoltua omaisuuden perii Elli ja Aino yhdessä.

Esim 4. Lapsettomat ja naimattomat sisarukset Milla ja Myrsky haluavat, että toisen kuoltua toinen saa täyden omistusoikeuden koko omaisuuteen. Kun toinenkin sisaruksista kuolee, menee koko omaisuus tuossa vaiheessa heidän itse suosimalle hyväntekeväisyys järjestölle.

Esim 5. Sisarukset Milla ja Myrsky haluavat, että toisen kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan toisen lapsille.

Esim 5. Ystävykset Milla ja Myrsky haluavat, että toisen kuoltua eloonjäävä saa hänen omaisuutensa ja eloonjäävän kuoltua tietylle järjestölle.

Katso, mitä määräyksiä testamentteihin voi laittaa näistä artikkeleista (tai varaa läpikäyntiaika juristille tästä):

Hyvä tietää keskinäisestä testamentista

  1. Keskinäisessä testamentissa molemmilla testamentin tekijöillä on mahdollisuus muuttaa testamenttia omalta osaltaan. Jos esimerkiksi ensiksi kuolleen aviopuolison omaisuus jaetaan keskinäisen testamentin mukaan, leski voi tehdä myöhemmin uuden testamentin (joka korvaa keskinäisen testamentin), jota noudatetaan hänen kuoltuaan
  2. Testamentti vaikuttaa perintöverotukseen. Tästä syystä asiaa kannattaa käydä läpi juristin kanssa ennen sen tekemistä. Varaa soittoaika juristille tästä.
  3. Lue tästä artikkelista, miksi testamentti kannattaa tehdä.
  4. Lue täältä, mitä testamenttiin pitää vähintään kirjoittaa.

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat saavat juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta.

Lakihelppi Oy
3264049-1
Asiakaspalvelu: 044 123 100
info@lakihelppi.com

Juristimme palvelevat:
ma-pe klo 9.00-17.00

Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet tilaukset käsitellään seuraavan arkipäivän aikana.

Palvelut yksityisasiakkaille

Palvelut yritysasiakkaille

Hyödyllistä luettavaa

Kirjaudu Lakihelpin asiointialustalle

Mitä lakiasioista yritys ja yrittäjä tarvitsee?Omaisuuden jako avioerossa – ositus