Keskinäinen testamentti – Pidä huolta toisesta

Keskinäinen testamentti kannattaa valita, jos kaksi osapuolta haluaa kuoltuaan määrätä omaisuudesta toisen hyväksi. Keskinäisellä testamentilla voi muun muassa turvata toisen oikeuden periä jotain, oikeuden jäädä asumaan yhteiseen asuntoon ja varmistaa, ettei perintö jakaudu läheisen sijaan kaukaiseen sukuun.

Artikkelin luettuasi tiedät:

  • Mikä on keskinäinen testamentti
  • Mitä keskinäisessä testamentissa yleensä määrätään
  • Mikä on hallintaoikeustestamentti ja mikä on omistusoikeustestamentti
  • Milloin keskinäinen testamentti kannattaa tehdä

“Keskinäisellä testamentilla pidetään huoli läheisestä ja varmistetaan, että toisen poismentyä ainakaan varallisuus tai sen puute ei aiheuta lisää surua”

Artikkelin kirjoittaja:
Katariina Ruuskanen, Juristi & Lakihelpin perustajaosakas, Linkedin

Mikä on keskinäinen testamentti?

Keskinäinen testamentti tarkoittaa kahden ihmisen yhteistä testamenttia. Yleisimmin keskinäisen testamentin tekevät aviopuolisot tai avopuolisot, koska toisen puolison asema halutaan turvata toisen puolison kuollessa. Keskinäisen testamentin voivat tehdä ketkä tahansa, esimerkiksi lapsettomat sisarukset tai ystävykset, jotka haluavat toisen saavan omaisuutensa toisen kuollessa.

Mitä keskinäisessä testamentissa yleensä määrätään?

Keskinäinen testamentti on juridisesti täysin normaali testamentti. Myös keskinäinen testamentti täytyy siis laatia kirjallisesti, se täytyy allekirjoittaa käsin ja testamentin täytyy olla kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Esteettömyydellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, ettei todistaja voi olla sukua testamentintekijälle, eikä hän voi olla yksi testamentinsaajista.

Keskinäisessä testamentissa voi olla monenlaisia testamenttimääräyksiä, joista esimerkkejä löydät tästä artikkelista.

Yleensä keskinäinen testamentti tehdään kuitenkin hallintaoikeustestamenttina tai omistusoikeustestamenttina.

Haluatko laatia keskinäisen testamentin?

Laadi testamentti tästä!

Jopa 10 minuutissa!

Haluatko kysyä keskinäisestä testamentista?

Hallinta­oikeus­testamentti

Hallintaoikeustestamentti tarkoittaa sitä, että testamentinsaaja saa hallita perittyä omaisuutta. Hallintaoikeustestamentissa omistusoikeus perittyyn omaisuuteen taas siirtyy muulle saajalle.

Esim. Kim ja Usva ovat tehneet toistensa hyväksi keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Kim menehtyy ja hänellä on kaksi aikuista lasta. Keskinäisen hallintaoikeustestamentin nojalla Usva saa hallita Kimin omaisuutta, esimerkiksi yhteistä kotia, vaikka omistusoikeus omaisuuteen siirtyy Kimin lapsille. Tällöin Kimin lapset maksavat perintöveroa omaisuudesta, mutta koska heidän perimäänsä omaisuutta rasittaa Usvan hallintaoikeus, perintöverotukseen tehdään hallintaoikeusvähennys.

→ Hallintaoikeustestamentti voi olla verotehokas ratkaisu, jolla eloonjäävän asema saadaan turvattua, vaikka omistusoikeuden omaisuuteen halutaan siirtyvän muulle.

Hallintaoikeustestamentissa hallintaoikeuden saaja saa siis käyttää vapaasti omaisuutta, eikä hallintaoikeuden alaista omaisuutta saa esimerkiksi myydä ilman hallintaoikeuden haltijan lupaa. Hallintaoikeuden haltija saa myös nauttia omaisuuden tuoton.

Esim. Usva saa yksinään hallita perittyä omaisuutta vapaasti ja nauttia esimerkiksi sijoitusvarallisuudesta saatavan tuoton.

Omistusoikeustestamentti

Omistusoikeustestamentti taas tarkoittaa sitä, että testamentinsaaja perii omaisuuden täydellä omistusoikeudella.

Jos Kimin ja Usvan esimerkissä testamentti olisikin ollut omistusoikeustestamentti, Usva saisi omistusoikeuden koko omaisuuteen ja maksaisi siitä myös perintöverot.

→ Huomionarvoista tässä on se, että jos keskinäisen testamentin tekijät eivät ole aviopuolisoita, perintöveroa maksetaan normaalia enemmän. On hyvä myös huomata, että jos testamentintekijällä on rintaperillisiä, heillä on aina oikeus vaatia lakiosaa maksettavaksi, vaikka koko omaisuus olisikin testamentattu toiselle.

Omistusoikeustestamenttiin voidaan tehdä myös määräyksiä siitä, kenelle omaisuus menee toisenkin testamentintekijän kuoltua.

Jos Kimin ja Usvan keskinäinen omistusoikeustestamentti esimerkiksi määräisi, että toisen kuoltua toinen saa täyden omistusoikeuden toisen omaisuuteen, ja hänenkin kuoltuaan omaisuus siirtyy testamentintekijän perillisille. Jos Kim siis kuolisi ensin, Usva perisi hänen omaisuutensa, mutta Usvan kuoltua hänen Kimiltä perimänsä omaisuus siirtyisi Kimin perillisille. Usvan oma omaisuus periytyisi siten, kuin testamentissa olisi määrätty, esimerkiksi hänen omille perillisilleen.

Sekä hallintaoikeustestamentteja, että omistusoikeustestamentteja voidaan tehdä koskettamaan vain osaa omaisuudesta ja testamentti voi sisältää molempia määräyksiä.

Haluatko laatia keskinäisen testamentin?

Laadi testamentti tästä!

Jopa 10 minuutissa!

Haluatko kysyä keskinäisestä testamentista?

Milloin keskinäinen testamentti kannattaa tehdä?

Keskinäinen testamentti on hyvä tehdä silloin, jos kaksi osapuolta haluaa määrätä omaisuudestaan toisen hyväksi.

Toisen puolison kuollessa leskellä on tiettyjä oikeuksia jo avioliittoon perustuen, mutta testamentilla noista oikeuksista voi varmistua ja niitä voi vahvistaa entisestään. Jos esimerkiksi avioparista ensin kuolevalla on lapsia ja eloon jääneellä leskellä ei, leski ei peri mitään ilman testamenttia.

Jos aviopari taas on lapseton, toinen leski perii puolisonsa, mutta myös lesken kuoltua molempien omaisuudet jaetaan molempien sukuihin. Keskinäisellä testamentilla voi siis määrätä myös siitä, kenelle omaisuus jaetaan molempien kuoltua.

Jos avopuolisot haluavat turvata toisen aseman toisen kuollessa, testamentti on pakollinen asiakirja, sillä muuten avopuolisoilla ei ole lainkaan perintöoikeutta toisen omaisuuteen. Testamentilla voidaan varmistaa myös se, että toisen kuoltua avopuoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin.

Testamentti on tärkeä asiakirja myös uusioperheissä. Testamentilla voi esimerkiksi määrätä siitä, jos omaisuutta halutaan siirtää myös puolison lapsille.

Haluatko laatia keskinäisen testamentin?

Haluatko kysyä keskinäisestä testamentista?

Usein kysytyt kysymykset

Testamentti laaditaan yksin ja keskinäinen testamentti tehdään yhdessä toisen kanssa.

Yleisimmin keskinäisen testamentin tekevät aviopuolisot tai avopuolisot, koska toisen puolison asema halutaan turvata toisen puolison kuollessa. Keskinäisen testamentin voivat tehdä ketkä tahansa, esimerkiksi lapsettomat sisarukset tai ystävykset, jotka haluavat toisen saavan omaisuutensa toisen kuollessa.

Keskinäinen testamentti on hyvä tehdä silloin, jos kaksi osapuolta haluaa määrätä omaisuudestaan toisen hyväksi.

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Etkö löytänyt etsimääsi palvelua tai etkö tiedä mitä tarvitset?

Kerro meille ongelmasi ja juristimme vastaa sinulle tarjouspyynnöllä!

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat voivat saada juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta. Palvelu yhdistää asiakkaan hänen tarpeisiinsa sopivaan juristiin, jotta asiakkaan ei tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa lakiavun etsimiseen.