You are here: / / Avioeron vaiheet

Avioeron vaiheet

Avioero etenee Suomessa vaiheittain, ja siihen sisältyy sekä juridisia että käytännön toimenpiteitä. Harkinta-aika, ositus ja mahdolliset sopimukset muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa molempien puolisoiden asemaan. Jokainen vaihe kannattaa ymmärtää erikseen, jotta päätökset perustuvat riittävään tietoon. Selkeys vähentää ristiriitojen riskiä.

Tämä artikkeli käsittelee avioerohakemuksen vaiheita ja avioeroa prosessina: mistä ja miten avioeroa haetaan sekä voiko avioeroa hakea yksin? Artikkelissa käydään myös läpi omaisuuden ositusta sekä avioehtosopimuksen kanssa että ilman avioehtoa.

Artikkelin luettuasi tiedät:

  • miten avioeroa haetaan?
  • mikä on avioeron ensimmäinen ja toinen vaihe?
  • miten avioeron saa heti?
  • voiko osituksen tehdä ilman avioeroa?
  • miten avioerossa huomioidaan avioehto ja sopimus avioeron varalta?
  • miten omaisuuden ositus toimitetaan avioerossa?
  • pitääkö ositus tehdä aina tai voiko osituksen jättää tekemättä?

“Mitä ei usein tiedetä on se, ettei osituskirjaa voi jättää tekemättä. Tai jos jättää, asiakirjaa käydään etsimään viimeistään siinä vaiheessa, kun toinen ex-puolisoista kuolee. Jos ositusta ei löydy, lähtökohta on se, että ex-puolisolla on vielä avio-oikeus puolison omaisuuteen eli hän voi vaatia kuolinpesästä omaisuutta. Kun tilanne on jo valmiiksi raskas, ei esimerkiksi vuosikymmeniä vanhojen erojen kummittelu kuolinpesässä ainakaan helpota asiaa. Tästä syystä ositus kannattaa tehdä aina ja etenkin silloin, kun on siitä itse vielä määräämässä.”

Artikkelin kirjoittaja:
Katariina Ruuskanen, Juristi & Lakihelpin perustajaosakas, Linkedin

Miten avioeroa haetaan?

Avioeroa haetaan paikalliselta käräjäoikeudelta. Puolisot voivat hakea avioeroa yhdessä tai vain yksin. Avioeroon on suositeltavaa käyttää valmista pohjaa, joka löytyy Tuomioistuinlaitoksen nettisivuilta (Avioerohakemus pohja). Mikäli hakemuksen on toimittanut vain toinen puoliso, toimittaa käräjäoikeus avioerohakemuksen toiselle osapuolelle tiedoksi annettavaksi eli hakemus toimitetaan toiselle osapuolelle allekirjoitettavaksi.  Samalla varataan hänelle aikaa kommentoida asiaa ja esittää omia vaatimuksiaan mm. lasten huoltoon liittyen.

Jos aviopuolisolle ei ole avioehtoa, eivätkä he pääse sopuun omaisuuden jaosta, voidaan avioerohakemuksesta pyytää tuomioistuimelta pesänjakajaa ositukseen. Hakemuksessa sekä lausumassa voidaan esittää myös vaatimuksia lasten huoltoon ja elatukseen liittyen. Yleensä tuomioistuin erottaa lapsia koskevat asiat erilliseksi jutuksi.

Jos pari on toimittanut avioerohakemuksen yhdessä, alkaa hakemuksen käräjäoikeudelle kirjautumispäivästä puolen vuoden harkinta-aika. Harkinta-ajalla tarkoitetaan puolen vuoden ajanjaksoa, jossa aviopari vielä harkitsee haluavatko edetä avioeron kanssa. Mikäli hakemus on tehty yksin alkaa harkinta-aika siitä päivästä, kun hakemus on saatu annettua toiselle osapuolelle tiedoksi.

Avioeron toinen vaihe

Kun puoli vuotta on kulunut, toimitetaan käräjäoikeudelle avioeron toisen vaiheen hakemus eli niin sanottu lopullinen avioerohakemus. Mikäli hakemusta ei toimiteta, avioero raukeaa, eikä puolisoita tuomita avioeroon. Toisen vaiheen hakemuksen voi toimittaa myös yhdessä tai yksin. Jos toisen vaiheen hakemus on toimitettu yksin, tulee myös se antaa toiselle osapuolelle tiedoksi ennen kuin avioero voidaan ratkaista.

Kauanko kestää avioeron toinen vaihe?

  • Hakemuksen voi jättää aikaisintaan 6 kk kuluttua ja viim. 12 kk kuluttua harkinta-ajan alkamisesta.
  • Lopullisen avioeropäätöksen saamisen kestoon vaikuttaa tiedoksiantoaika.
  • Oikeuslaitoksen mukaan keskimääräinen käsittelyaika on n. 8 kuukautta.

Miten avioeron saa heti?

Puolisot voidaan tuomita välittömästi avioeroon, jos he ovat asuneet viralliset yli kaksi vuotta erillään. Tästä täytyy toimittaa todisteet tuomioistuimelle. Todisteina käy esimerkiksi ote huoltoyhtiöltä virallisesta osoitteesta. Tämänkin hakemuksen voi toimittaa yksin tai yhdessä. Jos vain toinen toimittaa hakemuksen, käräjäoikeus antaa asian tiedoksi toiselle osapuolelle

Haluatko laatia ositussopimuksen?

Tee ositussopimus tästä!

Vain 299 €

Haluatko kysyä ositussopimuksesta?

Tilaa juristin neuvonta

Vain 119 €

Voiko osituksen tehdä ilman avioeroa?

Voi. Ositusperuste on se päivä, kun avioeroasia on tullut vireille käräjäoikeudessa. Puolisot voivat siis toimittaa osituksen, vaikka avioeroa ei vietäisi täysin loppuun asti eli avioeroasian annettaisiin raueta (toisen vaiheen hakemusta ei toimiteta). Huomionarvoista tässä on, että avio-oikeus päättää puolisoiden avio-oikeuden. Jos puolisot eivät eroakaan ja ositus on toimitettu, täytyy avio-oikeus palauttaa, jos sen haluaa saattaa takaisin voimaan.

Miten avioerossa huomioidaan avioehto ja sopimus avioeron varalta?

Avioehto vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan osituksessa. Jos avioehto on täysin avio-oikeuden poissulkeva (eli avioehto, jossa sanotaan, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen), toimitetaan vain omaisuuden erottelu. Mikäli avioehdolla on rajattu avio-oikeus pois vain osittain tai jos avioehtoa ei ole ollenkaan, suoritetaan omaisuuden ositus. Katso esimerkki osituksesta täältä.

Sopimuksessa avioeron varalta voidaan suoritettavasta osituksesta sopia esimerkiksi lasten huollosta ja elatuksesta. Sopimus tehdään siis helpottamaan ja sujuvoittamaan eroa sekä yhteisen elämän ja varallisuuden purkamista. Jos toinen osapuoli ei noudattaisikaan sopimusta, voi sen täytäntöönpanoa hakea tuomioistuimelta. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sopimuksessa avioeron varalta tapahtuu olennaisia muutoksia esim. lapsen huoltoon tai elatukseen liittyvissä asioissa, voidaan asia viedä uudestaan tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Miten omaisuuden ositus toimitetaan avioerossa?

Omaisuuden ositus voidaan toimittaa aikaisintaan avioeron vireille tulon jälkeen. Osituksen toimitusta varten ei siis tarvitse odottaa kuuden kuukauden harkinta-ajan kulumista tai avioeropäätöstä. Sopimusositukseksi kutsutaan sitä, kun puolisot tekevät yhdessä sopuisasti osituksen eli osituskirjan. Sopimusosituksesta on laadittava ositussopimus, joka on päivättävä ja allekirjoitettava sekä kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi.

Jos taas puolisot eivät pääse sopuun osituksesta, voi tuomioistuimelta hakea pesänjakajan määräämistä. Tätä kutsutaan tuomioistuin osoitukseksi. Tuomioistuinosituksesta laaditaan aina asiakirja, jonka pesänjakaja allekirjoittaa. Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan puolisoilta.

Pitääkö ositus tehdä aina tai voiko osituksen jättää tekemättä?

Ositus pitää tehdä aina. Jos osituksen jättää tekemättä, ositusta käydään etsimään viimeistään siinä vaiheessa, kun toinen ex-puolisoista kuolee. Jos osituskirjaa ei löydy eikä ositusta ole tehty, lähtökohta on se, että ex-puolisolla on vielä avio-oikeus puolison omaisuuteen (koska vasta ositus päättää avio-oikeuden). Jos ositusta ei tehdä, ex-puolisoilla voi olla oikeus vuosikymmenien jälkeen vaatia rahaa kuolinpesästä. Tästä syystä ositus kannattaa tehdä aina ja etenkin silloin, kun on siitä itse vielä määräämässä.

Haluatko laatia ositussopimuksen?

Tee ositussopimus tästä!

Vain 299 €

Haluatko kysyä ositussopimuksesta?

Tilaa juristin neuvonta

Vain 119 €

Lue lisää ositussopimuksesta ja avioerosta

Avioehto ja perintö – näin suojaat omaisuuden omille lapsille tai suvulle

Avioehto ja perintö kulkevat tiiviisti käsi kädessä, kun puhutaan omaisuuden suojaamisesta. Avioehdolla on vaikutus omaisuuden jakoon.
Lue lisää

Avioero: Mitä pitää tehdä?

Avioero on elämänmuutos, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista toimintaa. Mitä pitää tehdä ja miten?
Lue lisää

Vältä riitaisa avioero – tee avioehto

Juridisesta vinkkelistä on monia tapoja välttää riitaisa avioero. Tässä artikkelissa muutamia vinkkejä.
Lue lisää

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat saavat juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta.

Lakihelppi Oy
3264049-1
Asiakaspalvelu: 044 123 100
info@lakihelppi.com

Juristimme palvelevat:
ma-pe klo 9.00-17.00

Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet tilaukset käsitellään seuraavan arkipäivän aikana.

Palvelut yksityisasiakkaille

Palvelut yritysasiakkaille

Hyödyllistä luettavaa

Kirjaudu Lakihelpin asiointialustalle

Avioehto on halpa tapa turvata sopuisa avioeroKeskinäinen testamentti aviopuolisoille