You are here: / / Onko ositus pakollinen avioeron jälkeen?

Onko ositus pakollinen avioeron jälkeen?

Ositus ei tapahdu automaattisesti avioeron yhteydessä, eikä puolisoiden ole pakko tehdä ositusta heti eron jälkeen. Jos jompikumpi puolisoista kuitenkin vaatii ositusta, se on toimitettava (laatimalla ositussopimus). Jos puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi täysin poissulkevan avioehdon vuoksi, tehdään osituksen sijasta omaisuuden erottelu.

Ositusta ei kuitenkaan kannata jättää hoitamatta. Avioeron jälkeen avoimeksi jäänyt ositus voi vaikuttaa omaisuuteen vielä pitkään ja aiheuttaa epäselvyyksiä esimerkiksi asunnon myynnissä, uuden omaisuuden hankinnassa, perinnönjaossa tai viimeistään toisen entisen puolison kuollessa.

Lisäksi 1.6.2026 voimaan tullut lakimuutos toi avio-oikeudelle 10 vuoden vanhentumisajan. Tämä tekee osituksen hoitamisesta avioeron jälkeen entistä tärkeämpää.

Mitä ositus tarkoittaa?

Osituksessa selvitetään ja jaetaan puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmän piiriin kuuluva omaisuus avioeron jälkeen.

Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, lähtökohtana on puolisoiden avio-oikeuden alaisen netto-omaisuuden laskeminen. Tämän jälkeen selvitetään, syntyykö toiselle puolisolle velvollisuus maksaa toiselle tasinkoa.

Osituksessa huomioidaan esimerkiksi:

  • puolisoiden omaisuus
  • puolisoiden velat
  • mahdollinen avioehto
  • perintönä tai lahjana saatu omaisuus, jos siihen liittyy avio-oikeuden poissulkeva määräys
  • yhteisesti omistettu omaisuus
  • mahdollinen tasinko puolisoiden välillä.

Ositus ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että kaikki omaisuus jaetaan puoliksi. Lopputulos riippuu siitä, millaista omaisuutta puolisoilla on ja mihin omaisuuteen avio-oikeus ulottuu.

Onko ositus pakko tehdä heti avioeron jälkeen?

Ei ole. Se on kuitenkin erittäin suositeltavaa tehdä heti, muuten asia voi tulla eteen vuosien päästä ja ymmärrettävästi asian hoito tällöin hankaloituu.

Avioliittolain mukaan ositus on toimitettava, jos puoliso sitä vaatii, kun avioeroasia on vireillä tai avioliitto on purkautunut.

Puolisot voivat siis käytännössä erota ilman, että ositus tehdään saman tien.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ositus olisi hyvä jättää kokonaan tekemättä.

Jos ositus jää avoimeksi, puolisoiden välinen avio-oikeuteen liittyvä varallisuussuhde ei välttämättä ole lopullisesti selvitetty. Tämä voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin, kun omaisuutta myydään, toinen puoliso kuolee tai vuosia vanhan avioliiton varallisuusasioita joudutaan selvittämään jälkikäteen.

Kannattaako ositus tehdä, vaikka siitä ei olisi riitaa?

Ehdottomasti ja etenkin silloin.

Ositus kannattaa tehdä myös silloin, kun:

  • puolisoilla ei ole riitaa omaisuudesta
  • kumpikaan ei vaadi toiselta rahaa 
  • tasinko halutaan maksettavan
  • yhteinen koti halutaan siirtää toiselle (pankki vaatii juristin tekemää ositussopimusta)
  • avioero halutaan saattaa lopullisesti päätökseen

Kirjallinen ositussopimus osoittaa myöhemmin, että avioliittoon liittyvät varallisuussuhteet on selvitetty.

Esimerkiksi uuden asunnon ostaminen ei itsessään korvaa osituksen tekemistä, eikä yhteisen asunnon myynti tarkoita automaattisesti sitä, että puolisoiden välinen ositus olisi toimitettu.

Mitä muuttui 1.6.2026?

Mitä muuttui 1.6.2026?

Suomessa tuli 1.6.2026 voimaan merkittävä ositusta koskeva lakimuutos.

Uuden avioliittolain 103 c § mukaan avio-oikeus vanhentuu pääsääntöisesti 10 vuoden kuluttua lainvoimaisesta avioeropäätöksestä, jos vanhentumista ei sitä ennen katkaista.

Kun avio-oikeus on vanhentunut, kumpikaan entisistä puolisoista ei enää ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan toiselle avio-oikeuden perusteella.

Esimerkki

Jos avioeropäätös saa lainvoiman 1.9.2026, avio-oikeus vanhentuu lähtökohtaisesti 10 vuoden kuluttua eli 1.9.2036, ellei vanhentumista katkaista tai puolisot ole sopineet pidemmästä määräajasta.

Tämä ei tarkoita, että ositus pitäisi odottaa viimeiseen vuoteen asti. Käytännössä ositus kannattaa yleensä hoitaa mahdollisimman pian avioeron jälkeen, kun tiedot omaisuudesta ja tilanteesta ovat vielä helposti saatavilla.

Koskeeko 10 vuoden määräaika myös vanhoja avioeroja?

Lakimuutosta sovelletaan myös avioliittoihin, jotka ovat päättyneet ennen 1.6.2026. Näissä tilanteissa avio-oikeus voi vanhentua 10 vuoden kuluttua avioeropäätöksestä, mutta aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen 1.6.2026 päättyneiden avioliittojen osalta avio-oikeus ei tämän siirtymäsäännöksen perusteella vanhennu ennen 1.6.2031.

Jos avioerosta on jo pitkä aika eikä ositusta ole tehty, asia kannattaa siksi selvittää hyvissä ajoin.

Miten ositusvaateen vanhentuminen voidaan katkaista?

Lain mukaan avio-oikeuden vanhentuminen katkeaa, kun puoliso tai puolison kuolinpesä hakee tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen toimittamista varten.

Puolisot voivat myös sopia 10 vuotta pidemmästä määräajasta. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa.

Entä jos meillä on avioehto?

Avioehdon sisältö ratkaisee, tehdäänkö ositus vai omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on avioehto, joka poistaa avio-oikeuden kokonaan molempien puolisoiden omaisuuteen, varsinaista ositusta ei tehdä. Sen sijaan toimitetaan sopimus omaisuuden erottelusta.

Jos avioehto koskee vain osaa omaisuudesta, voi olla tarpeen tehdä ositus, jossa huomioidaan sekä avio-oikeuden alainen että sen ulkopuolinen omaisuus.

Pelkkä tieto siitä, että puolisoilla on avioehto, ei siis vielä kerro, tarvitaanko ositusta.

Mikä ero on osituksella ja omaisuuden erottelulla?

Ositus tehdään silloin, kun puolisoilla on avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Omaisuuden erottelu tehdään silloin, kun kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.

Erottelussa lähtökohtana on, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Jos puolisoilla on yhteisesti omistettua omaisuutta, myös sen jakamisesta voidaan joutua sopimaan. Avioliittolain mukaan yhteinen omaisuus voidaan vaadittaessa jakaa osituksen tai erottelun yhteydessä.

Voiko osituksen tehdä jo ennen lopullista avioeroa?

Kyllä.

Ositus voidaan toimittaa jo silloin, kun avioeroasia on vireillä. Lopullista avioeropäätöstä ei siis aina tarvitse odottaa ennen osituksen tekemistä.

Tämä voi olla käytännöllistä esimerkiksi silloin, kun puolisoilla on yhteinen asunto, joka myydään eron yhteydessä, ja kumpikin haluaa järjestää taloudellisen tilanteensa nopeasti uudelleen.

Laadi ositus

Tilaa Ositus

Alk. 399 €

Laadi omaisuuden erottelu

Tilaa Omaisuuden erottelu

Alk. 400 €

Tarvitaanko ositukseen juristia?

Puolisot voivat tehdä sopimusosituksen keskenään, jos he ovat yksimielisiä siitä, miten omaisuus jaetaan. Juristi laatii tähän yleensä esim. pankinkin vaatiman ositussopimuksen.

Huolellisesti laadittu ositussopimus auttaa varmistamaan, että puolisoiden taloudellinen suhde tulee avioeron jälkeen asianmukaisesti päätökseen.

Mitä jos ositusta ei tehdä?

Osituksen tekemättä jättäminen voi tarkoittaa, että avioliittoon liittyvä varallisuustilanne jää avoimeksi.

Tästä voi syntyä kysymyksiä esimerkiksi:

  • asunnon tai kiinteistön myynnissä
  • omaisuuden omistuksesta
  • mahdollisen tasingon maksamisesta
  • uuden puolison tai uuden perheen tilanteessa
  • toisen entisen puolison kuollessa
  • kuolinpesän selvittämisessä.

1.6.2026 voimaan tullut avio-oikeuden vanhentumista koskeva sääntely tarkoittaa lisäksi sitä, ettei ositusasiaa voi enää välttämättä jättää määräämättömäksi ajaksi ratkaisematta.

Onko ositus pakollinen?

Ei siinä mielessä, että viranomainen automaattisesti määräisi entiset puolisot tekemään osituksen heti avioeron jälkeen.

Mutta:

  • jos toinen puoliso vaatii ositusta, ositus on toimitettava
  • jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta, osituksen sijasta tehdään omaisuuden erottelu
  • ositus kannattaa yleensä tehdä, jotta puolisoiden taloudellinen suhde saadaan lopullisesti selvitettyä
  • 1.6.2026 lähtien avio-oikeus vanhentuu lähtökohtaisesti 10 vuodessa lainvoimaisesta avioerosta.

Avioeron jälkeen omaisuuden jakamiseen voi liittyä paljon kysymyksiä: mitä omaisuutta ositukseen kuuluu, miten velat huomioidaan, maksetaanko tasinkoa ja mitä tapahtuu yhteiselle asunnolle?

Lakihelppi auttaa osituksen laatimisessa selkeästi ja helposti. Juristi käy tilanteen läpi ja auttaa laatimaan asianmukaisen ositussopimuksen, jotta puolisoiden taloudellinen suhde saadaan päätökseen.

Haluatko laatia osituksen?

Tilaa ositus

Saat kustannusarvion heti

Haluatko tilata Omaisuuden erottelun?

Pyydä tarjous tästä

Saat kustannusarvion heti

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat saavat juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta.

Lakihelppi Oy
3264049-1
Asiakaspalvelu: 044 123 100
info@lakihelppi.com

Juristimme palvelevat:
ma-pe klo 9.00-17.00

Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet tilaukset käsitellään seuraavan arkipäivän aikana.

Palvelut yksityisasiakkaille

Palvelut yritysasiakkaille

Hyödyllistä luettavaa

Kirjaudu Lakihelpin asiointialustalle

Huoneenvuokralaki muuttui 1.10.2026 – mitä vuokralaisen ja vuokranantajan...Usein kysyttyä osituksesta avioeron jälkeen