Edunvalvonta­valtuutuksen ABC

Tiedätkö, mikä on edunvalvontavaltuutus? Entä mitä tarkoittaa sen sisältämät valtuuttaja ja valtuutettu? Mitä eroa on varavaltuutetulla ja toissijaisellavaltuutetulla? Miksi edunvalvontavaltakirjan pitää sisältää todistuslausuman ja kuka on esteetöntodistaja?

Artikkelin luettuasi ymmärrät edunvalvontavaltuutuksen eri termit, niiden merkityksen ja vältyt kommelluksilta omassa edunvalvontavaltuutuksessa. 

.

Artikkelin luettuasi tiedät:

  • Mikä on edunvalvontavaltuutus,
  • Mitä valtuuttaja ja valtuutettu merkitsee,
  • Mitä tarkoittaa valtuutus ja voimaantuloehto,
  • Mitä eroa on varavaltuutetulla ja toissijaisella valtuutetulla ja
  • Mikä on todistuslausuma ja mitä tarkoittaa esteetön todistaja.

“Jokaisella meistä pitäisi olla edunvalvontavaltuutus, sillä en ainakaan itse haluaisi, että tuntematon henkilö huolehtisi varallisuudestani, jos en siihen itse syystä tai toisesta pystyisi”

Lue tarkemmin edunvalvontavaltuutuksesta täältä.

Artikkelin kirjoittaja:
Katariina Ruuskanen, Juristi & Lakihelpin perustajaosakas, Linkedin

Mikä edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus eli edunvalvontavaltakirja =

on asiakirja, jonka avulla voit päättää, kuka hoitaisi sinun asioitasi, jos et jostain syystä siihen enää itse tulevaisuudessa kykenisi. Asiakirja tulee voimaan vain tarvittaessa ja sen avulla voi välttää valtion alaisen edunvalvonnan, eli toisin sanoen sen, että viranomainen, päätyisi hoitamaan asioitasi, läheistesi sijasta. Valtakirjassa voidaan määrätä esimerkiksi omaisuus- ja talousasioista sekä henkilöä, että kiinteistöjä koskevista asioista.

Lue täältä, miksi jokaisella pitäisi olla edunvalvontavaltuutus.

Valtuuttaja ja valtuutettu edunvalvonta­valtakirjassa

Valtuuttaja =

Edunvalvontavaltakirjan valtuuttaja on henkilö, joka tekee valtakirjan ja jonka asioiden hoitamisesta valtakirjassa päätetään. Valtuuttaja on se, joka allekirjoittaa valtakirjan ja joka päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa hänen estyessään. Valtuuttaja valitsee, minkä asioiden hoitamisesta valtakirjassa määrätään.

Varsinainen valtuutettu tai Valtuutettu =

On henkilö, joka valitaan ensisijaisesti hoitamaan valtuuttajan asioita hänen puolestaan valtakirjan vahvistamisen jälkeen. Valtuutettu on yleensä valtuutetulle läheinen ihminen kuten esimerkiksi oma lapsi, puoliso tai muu läheinen henkilö.

Haluatko laatia edunvalvonta­valtuutuksen?

Haluatko kysyä edunvalvonta­valtuutuksesta?

Varavaltuutettu vs. toissijainen valtuutettu

Edunvalvontavaltakirjaa luodessa tulee kiinnittää erityistä huomiota termien varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu merkitykseen. Mikäli termien merkitystä ei ole ymmärretty tai ensisijainen valtuutettu on estynyt ottamaan tehtävää vastaan, edunvalvontavaltuutus voi olla täysin käyttökelvoton.

Varavaltuutettu =

On henkilö, joka toimii valtuutettuna, jos varsinainen (eli ensisijainen) valtuutettu tai toissijainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt toimimasta valtuutettuna. Varavaltuutetun tehtävä on siis tarkoitettu väliaikaiseksi järjestelyksi, esimerkiksi kaupan hoitamisen ajaksi. Syynä varsinaisen valtuutetun estymiseen voi olla esimerkiksi se, että hän olisi vaikka sukulaissuhteensa vuoksi estynyt hoitamaaan jotain tiettyä tehtävää. Tämän vuoksi varavaltuutetuksi on myös hyvä nimetä perheen ulkopuolinen henkilö, jos mahdollista.

Esim. Veera on valtuuttanut poikansa Karin toiminaan puolestaan edunvalvontavaltuutettuna. Kari saa äitinsä puolesta myydä tämän omaisuutta rahoittaakseen Veeran elinkustannuksia. Kari ei kuitenkaan saa myydä mitään äitinsä omaisuutta omille esimerkiksi lähisukulaisilleen. Tämän vuoksi Veera on edunvalvontavaltakirjassa nimennyt varavaltuutetuksi ystävänsä Johannan. Johanna ei ole sukua Veeralle ja täten ei ole estynyt esimerkiksi myymään Veeran omaisuutta Veeran sukulaisille, tätä tarkoitusta varten. Johanna voi siis hoitaa tämän tilanteen ollessaan varavaltuutettu, jonka jälkeen Kari jatkaa normaalisti edunvalvontavaltuutettuna.

Varavaltuutettuja voi siis nimetä useamman esimerkiksi siinä  järjestyksessä, kenen haluaisi ensisijaisesti ja toissijaisesti asioita hoitavan.

Haluatko laatia edunvalvonta­valtuutuksen?

Haluatko kysyä edunvalvonta­valtuutuksesta?

Toissijainen valtuutettu =

On henkilö, joka toimii valtuutettuna, jos ensisijainen valtuutettu on pysyvästi esteellinen toimimaan valtuutettuna tai luopuu tehtävästä. Toissijainen valtuutettu nimetään siis varmuuden vuoksi, edellä mainittujen tilanteiden varalta. Toissijaisen valtuutetun luonne on pysyvä, toisin kuin varavaltuutetun, joka ottaa tehtävän hoitaakseen vain hetkellisesti. Toissijaiseksi valtuutetuksi voi nimetä useamman henkilön, esimerkiksi siinä etusijaisuusjärjestyksessä, kenen haluaisi ensisijaisesti ja toissijaisesti hoitamaan asioitaan.

→ Suurin ero näiden kahden valtuutetun välillä on siis se, että varavaltuutettu on tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi tietyn tehtävän hoitamiseksi ja toissijainen valtuutettu taas on pysyvä järjestely. Varavaltuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi voi kuitenkin halutessaan nimetä saman henkilön ja molempia valtuutettuja voi nimetä useampia. 

Valtuutus ja voimaantulo­ehto edunvalvonta­valtakirjassa

Valtuutus =

Tarkoittaa valtakirjan kaikkia niitä kohtia, joissa on eritelty ne oikeudet a) mitä valtuuttajan asioita valtuutettu voi hoitaa ja b) miten niitä tulee hoitaa. Se asettaa rajat valtuutetun oikeuksille. Valtuutus voi olla kaikenkattava tai vaihtoehtoisesti rajoittua vain johonkin tiettyyn oikeuteen, kuten esimerkiksi oikeuteen hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita.

Voimaantuloehto =

Valtuutuksen tulee myös sisältää tieto siitä, milloin valtakirja tulee vahvistaa ja ottaa käyttöön. Tätä kutsutaan voimaantuloehdoksi. Useimmiten ehtona on, että valtuuttajan terveydentila heikkenee niin, että hän ei enää itse pysty kyseisiä asioita hoitamaan. Ilman voimaantuloehtoa valtakirjaa ei voida vahvistaa.

Esim. Veera valtuuttaa poikansa Karin edustamaan häntä hänen omaisuuttaan koskevissa asioissa ja muissa taloudellisissa asioissa (valtuutus) siinä tapauksessa, että hän ei enää siihen itse kykene (voimaantuloehto). Asiakirjan määräyksellä eli valtuutuksella Kari saa siis valtuudet hoitaa valtuuttajan eli Veeran taloudellisia asioita, jos asiakirjan täytäntöönpano tulee ajankohtaiseksi eli voimaantuloehto täyttyy.

Haluatko laatia edunvalvonta­valtuutuksen?

Haluatko kysyä edunvalvonta­valtuutuksesta?

Mikä todistus­lausuma ja miksi se on tärkeä? Kuka on esteetön todistaja?

Jotta edunvalvontavaltuutus olisi lainmukainen, sen tulee sisältää myös todistuslausuma ja kaksi esteetöntä todistajaa.

Todistuslausuma =

Tarkoittaa valtakirjan kohtaa, jossa todistajien on merkittävä,

  • Allekirjoitus,
  • Syntymäaika,
  • Yhteystiedot,
  • Todistamisen aika ja paikka,
  • Kirjaus valtuuttajan kyvyistä ymmärtää valtakirjan sisältö ja merkitys

Otathan huomioon, että todistajien tulisi olla läsnä samanaikaisesti valtakirjaa tehtäessä!  Todistajien ei tarvitse tietää valtakirjan tarkkaa sisältöä, mutta heidän pitää tietää, että kyse on edunvalvontavaltuutuksen allekirjoituksesta. Voit siis esimerkiksi halutessasi peittää tekstikohdan toisella paperilla.

Esteetön todistaja =

Todistajat eivät saa olla lähisukua valtuuttajalle tai valtuutetulle ollakseen esteettömiä todistajia. Heidän tulee myös olla yli 18-vuotiaita.

Lue lisää edunvalvonta­valtuutuksesta

Edunvalvonta­valtuutuksen UKK

Lue usein kysytyt kysymykset edunvalvontavaltuutuksesta tästä!

Miksi jokaisella pitäisi olla edunvalvonta­valtuutus?

Lue kaikki mitä sinun pitää tietää edunvalvontavaltuutuksesta tästä!

Edunvalvonta­valtuutus

195 €
Edunvalvontavaltuutuksella voit itse määrätä siitä, kenen haluat hoitavan asiasi, kun et itse siihen enää kykene.

Lakihelppi on teknologiayritys ja startup, joka tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat voivat saada juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta. Palvelu yhdistää asiakkaan hänen tarpeisiinsa sopivaan juristiin, jotta asiakkaan ei tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa lakiavun etsimiseen.