Mikä on perukirja?

Perukirja tehdään kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. 

Perukirjassa mainitaan vainajan tiedot, kuten nimi, syntymäaika, kuolinpäivä ja henkilötunnus. Perukirjassa määritellään myös vainajan kuolinpesään kuuluva omaisuus, johon sisältyy esimerkiksi kiinteistöt, pankkitilit, sijoitukset, arvopaperit, ajoneuvot, yritys omistukset ja muu omaisuus. Omaisuuden lisäksi on myös tärkeää määritellä perukirjaan vainajan mahdolliset velat, kuten lainat.

Perukirjassa on tärkeää mainita mahdollisesta testamentista, ennakkoperinnöstä tai lahjakirjoista, jotka vainaja on mahdollisesti laatinut elinaikanaan ja antaa tietoja niiden sisällöstä. Lisäksi on ilmoitettava, otetaanko testamenttia vastaan ja miltä osin sekä onko se annettu tiedoksi perillisille. Mikäli joku haluaa luopua perinnöstä, myös tämä on ilmoitettava. 

Jos vainaja oli naimisissa, perukirjassa tulee mainita myös tiedot mahdollisesta avioehdosta ja avio-oikeudesta eli siitä, miten avio-oikeuden piiriin kuuluvaa omaisuutta jaetaan, sekä tiedot lesken omaisuudesta ja veloista vainajan kuolinpäivänä. 

Perukirjaan tulee myös ilmoittaa, mikäli leski haluaa pitää hallintaoikeuden asuntoon, jota puolisot ovat käyttäneet yhteisenä kotina. Mikäli menehtyneellä puolisolla on rintaperillisiä, leskeä yleensä suojataan siten, että hän saa hallintaoikeuden jäämistöön.

Toisin sanoen, perukirjaan täytyy merkitä kaikki verottajalle merkittävä tieto. Perukirja on tärkeää laatia juridisesti oikein, koska sillä voidaan parhaassa tapauksessa minimoida perintöverot. Hyvin laadittu perukirja helpottaa myös perinnönjakoa ja asiointia esimerkiksi pankkien ja viranomaisten kanssa.