You are here: / / Keskinäinen testamentti aviopuolisoille

Keskinäinen testamentti aviopuolisoille

Tässä artikkelissa käsitellään keskinäistä testamenttia. Keskinäinen testamentti on yleensä aviopuolisoiden keskenään tekemä. Keskinäisellä testamentilla aviopuolisot voivat määrätä omaisuudesta toisen hyväksi kuoleman jälkeen.

Keskinäinen testamentti ei poista aviopuolisoiden lakimääräisiä oikeuksia, mutta se voi täsmentää niiden käyttöä. Testamentilla voidaan esimerkiksi turvata lesken asuminen tai määrätä omaisuuden siirtymisestä toissijaisille saajille. On tärkeää ymmärtää, miten keskinäinen testamentti suhteutuu avio-oikeuteen ja mahdolliseen avioehtoon. Kokonaisuus ratkaisee sen, miten omaisuus lopulta jakautuu.

Tästä artikkelista selviää myös miten keskinäinen testamentti tehdään sekä mitä sen tulee sisältää.

Artikkelin luettuasi tiedät:

  • Mikä on keskinäinen testamentti
  • Miten keskinäinen testamentti tehdään ja rekisteröidään?
  • Miksi aviopuolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti

“Jokaisen pitäisi tehdä testamentti. Testamentti on ainut asiakirja, jolla voi varmistaa sen, että perintö menee tietyille henkilöille. Puolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti, jos he haluavat turvata toistensa aseman siinä tilanteessa, että toiselle sattuisi jotain“

Artikkelin kirjoittaja:
Katariina Ruuskanen, Juristi & Lakihelpin perustajaosakas, Linkedin

Mikä on keskinäinen testamentti?

Keskinäinen testamentti on kahden henkilön välinen yhdessä, toistensa eduksi tekemä testamentti. Yleensä keskinäisen testamentin tekevät aviopuolisot, mutta sen voi myös tehdä ketkä tahansa, jotka haluavat määrätä omaisuudestaan toistensa hyväksi. Puolisoiden keskinäisellä testamentilla pyritään turvaamaan lesken taloudellinen asema toisen puolison kuoltua. Testamentissa voi myös määrätä muista omaisuuden saajista. Lisäksi sillä voidaan määrätä siitä, mitä omaisuudelle tapahtuu leskenkin kuoltua.

Keskinäinentestamentti on siis myös perintösuunnittelun väline ja sen tekemisellä voi olla verotuksellisia hyötyjä. Sillä voi parantaa ja varmistaa lain takaamia lesken oikeuksia, kuten yhteisen kodin ja pankkitilien siirtymisen puolisolle. Lesken aseman turvaamiseksi testamenttiin kirjataan usein myös toive, ettei mahdolliset lapset vaatisivat lakiosaansa vasta lesken kuoltua.

Testamentin tekeminen ja rekisteröinti

Keskinäisen testamentti voi sanamuodoltaan olla vapaamuotoinen. Keskinäinen testamentti noudattaa kuitenkin samoja lain muotomääräyksiä, kuin tavallinenkin testamentti.

Keskinäinen testamentti tulee tehdä:

  • kirjallisesti
  • molempien osapuolien tulee allekirjoittamana
  • keskinäisellä testamentilla tulee olla kaksi esteetöntä todistajaa. Näiden todistajien tulee tietää allekirjoitusta antaessaan, että kyseessä on testamentti. Sen sisältöä ei kuitenkaan tarvitse kertoa.

Lisäksi on hyvä, että keskinäinen testamentti

  • nimetään keskinäiseksi testamentiksi
  • siinä on molempien tarkat nimet ja henkilötunnukset
  • on päivätty

Testamentti kannattaa tehdä juristilla (esim tästä), jotta testamenttiin tulee lisättyä tärkeät määräykset.

Keskinäistä testamenttia ei rekisteröidä mihinkään, kuten esimerkiksi avioehto. Testamenttia allekirjoitetaan aina vain yksi kappale, jonka täytyy kuoleman jälkeen löytyä aina alkuperäisenä, joten säilyttäkää testamentti turvallisessa paikassa.

Haluatko laatia testamentin?

Laadi testamentti tästä!

Vain 199 €

Haluatko kysyä testamentista?

Tilaa juristin neuvonta

Vain 119 €

Testamentti vai keskinäinen testamentti

Testamentti ja keskinäinen testamentti ovat kaksi erilaista tapaa määrätä omaisuuden jakamisesta kuoleman jälkeen.

Testamentti on henkilön henkilökohtainen testamentti eli viimeinen tahto, joka sisältää hänen henkilökohtaisia toiveitaan omaisuuden jakamisesta kuoleman jälkeen. Testamentin tekijä voi määrätä omaisuutensa jakamisesta suoraan esimerkiksi perillisilleen, puolisolleen, kummilapsilleen, hyväntekeväisyyteen – tai vaikka näille kaikille. Testamentti on yksipuolinen asiakirja, jota vain testamentin tekijä voi muuttaa tai peruuttaa.

Keskinäinen testamentti taas on testamentti, jonka tekevät kaksi henkilöä yhdessä, yleensä aviopari tai avopari. Keskinäisessä testamentissa puolisot määräävät omaisuutensa jakamisesta usein toistensa hyväksi ja antavat määräyksiä siitä, miten omaisuus jaetaan toisen kuollessa sekä molempien kuoltua.

Kumpi testamentti kannattaa valita, riippuu henkilön omista tarpeista ja tilanteesta. Yksin laadittu testamentti sopii henkilölle, joka haluaa määrätä omaisuudestaan yksilöllisesti ja toisesta henkilöstä eriävästi. Keskinäinen testamentti taas sopii taas henkilöille (usein puolisoille), jotka haluavat varmistaa, että heidän omaisuutensa menee toiselle puolisolle kuoleman jälkeen, mutta myös määrätä omaisuuden jakamisesta esimerkiksi lasten tai muiden perillisten kesken yhtenevästi, kun toinenkin puolisoista kuolee.

Miksi aviopuolisoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti?

  1. Aviopuolisoiden on kätevää tehdä testamentti, jos he molemmat haluavat, että toinen perii toiselta jotain, jos toiselle puolisolle sattuu jotakin. Keskinäiseen testamenttiin voi silti lisätä möys omia, vain toista puolisoa koskettavia määräyksiä.
  2. Keskinäinen testamentti on järkevää tehdä myös silloin, jos toisella puolisoilla tai toisella heistä on lapsia. Tämä johtuu siitä, että jos testamenttia ei ole tehty, puolison perii hänen lapsensa (eikä puoliso peri mitään).
  3. Mikäli puolisot ovat avioliitossa eikä heillä ole avioehtoa, voi toinen saada avio-oikeuden kautta jotain (jos kuollut puoliso on ollut enemmän omistava). Koska tämä ei kuitenkaan siis ole varmaa, kannattaa puolison asema varmistaa keskinäisellä testamentilla.

Keskinäinen hallintaoikeustestamentti

Puolisot voivat tehdä myös keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Tällä tarkoitetaan sitä, että ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan esimerkiksi lapsille, mutta leski saa omaisuuteen hallintaoikeuden elämänsä loppuun asti. Hallintaoikeus voidaan antaa esimerkiksi asuntoon, johon leski voi jäädä asumaan tai kesämökkiin, jotta leski voi käyttää sitä vapaasti.

Verohyötyä:

Hallintaoikeudesta ei makseta perintöveroa.  Koska omaisuuden saajien (tässä esimerkissä lapsien) mahdollisuutta käyttää asuntoa tai mökkiä rajoitta lesken hallintaoikeus, saavat myös he perintöverotuksessa huojennuksen.

Lakihelppi vs Muut

LakitoimistotSopimuskoneet
Nopeus – Avun voi saada minuuteissa
Voit hoitaa lakiasiat etänä
Ilman ajanvarausta
Henkilökohtaisuus – Toimeksiannot ovat juristin hoitamat
Tiedät aina ennakkoon paljonko palvelu maksaa
Helppo lähestyä
Helppokäyttöisyys

Yhteistyössä

 
Yhteistyökumppanit

Lakihelppi tuo henkilökohtaisen lakiavun kaikkien saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Lakihelpin ansiosta asiakkaat saavat juristin apua helposti, edullisesti ja nopeasti ilman ajanvarausta.

Lakihelppi Oy
3264049-1
Asiakaspalvelu: 044 123 100
info@lakihelppi.com

Juristimme palvelevat:
ma-pe klo 9.00-17.00

Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet tilaukset käsitellään seuraavan arkipäivän aikana.

Palvelut yksityisasiakkaille

Palvelut yritysasiakkaille

Hyödyllistä luettavaa

Kirjaudu Lakihelpin asiointialustalle

Avioeron vaiheetEdunvalvonta­valtuutuksen tekeminen